14 kpl-maapallo kolmas kivi auringosta

Maapallon syntyi pöly- ja kaasupilvistä noin 4,6 miljardia vuotta sitten.

Maapallon sisärakenne jaetaan kolmeen kerrokseen: kuoreen, vaippaan ja ytimeen.
 Kuori ja vaipan ylimmäinen osa ovat kiinteää kiviainesta ja muodostavat yhdessä litosfäärin.
Sisäydin on 1 230 km paksu, kuuma ja tiheä. Se on muodostunut rudasta ja nikkelistä.
Ulkoydin on 2 250 km paksu kerros. Sulan ulkoytimen aines on liikkeessä sisäytimen ympärillä mikä aiheuttaa voimakkaita sähkövirtauksia. Nämä muodostamat maapallon elintärkeän magneettikentän, joka suojaa avaruudesta saapuvalta kosmiselta säteilyltä.
Alavaippa kerros  on 2 230 km paksu. Muodostuu enimmäkseen. piin ja hapen yhdisteistä sekä magnesiumin ja raudan happiyhdisteistä  Se on enimmäkseen kiinteää ainesta, jonka lämpötila on noin 1300 astetta.
Ylävaippa on vain 150-400 km paksu kerros. Se muodostaa vaihtumisvyöhykkeen ylävaipan ja sulan plastisen kerroksen eli astenosfäärin välille.
Maapalllon kuori on kiinteä kiveä joka "kelluu" vaipan päällä.

                       Maan rakenne

Litosfäärit kelluvat tiheämmän astenosfäärin päällä. Astenösfäärin konvekstiovirtaukset liikuttavat laattoja. Litösfäärilaattojen erkanemisaumoissa syntyy uutta mereistä kuorta. Litösfäärilaattojen reunoilla on yleensä vulkanismia, maanjäristyksiä ja vuorenpoimutuksia.



Endogeeninen tapahtuma eli sisäsyntyinen ilmiö, jotka muuttaa maan pinnan muotoja. Tälläisiä tapahtumia ovat mm. tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset, vuorenpoimutukset ja maankohoaminen.
Konvekstiovirtaukset eli lämpötilaeroista johtuvia pystysuoria virtauksia, joissa lämmin aines nousee ylöspäin ja viileämpi paine painuu alas. Astenosfäärin konvektiovirtaukset saavat aikaan litosfääri- laattojen liikkeet.
Astenosfääri on pääosin sulasta kivestä muodostunut keskimäärin 180 km paksu kerros  maapallon vaipan yläosassa. Vaipan pehmeä kiviaines mahdollistaa maanpinnan isostaatiset pinnanvaihtelut. Kuten maankohoamisen mannerjäätikön sulamisen jälkeen.

Kroatia sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella. Kroatiassa kuitenkin voimakkaita tuhoja aiheuttavia maanjäristyksiä on hyvin harvoin, mutta niiden vaara on kuitenkin olemassa.