13 kpl Biomit päiväntasaajalta navoille

Biosfääri muodostuu sinne missä vesi, ilma ja maaperä yhdistyvät. Veden ja alkuaineiden kiertokulku on on ikuista elottoman ja elollisen luonnon välillä.
  Biomi on suurekosysteemi, tietyn ilmaston ekosysteemien moudostama kokonaisuus.
Epifyytti eli päällyskasvi, joka kasvaa toisen kasvin päällä käyttäen sitä ainoastaan kasvualustana, kuten saniaiset ja orkideat sadematsässä.

Trooppiset sademesät sijaitsevat päiväntasaajan alueella ja ovat lajistoltaan runsaita ja monimuotoisia. Lämpötila on aina yli 18 astetta ja sademetsässä sataa päivittäin. Puusto kasvaa kerroksittain. Aluskasvillisuutta ei sademetsässä juurikaan ole koska tiheät puiden latvustot päästävät vain vähän auringon valoa. Korkea lämpötila nopeuttaa hajoamisprosesseja ja aineet vapautuvat nopeasti kasvillisuuden käyttöön. Maaperä on vähäravinteista mutta puiden juuret ottavat tehokkaasti ravinteet kiertoon.
Monsuunimetsät sijatsevat lähinnä Aasiassa eli monsuunisateiden alueella. Lajien runsudelta monsuunimetsät muistuttavat trooppisia sademetsiä mutta eri vuodeajoille jakautuva sade- ja kuivakausi aiheuttaa sen että puusto ei ole yhtä tiheää ja korkeaa kuin sademetsässä. Auringon valon määrä pääse myös pensaistoon paremmin joten aluskasvillisuutta on enemmän monsuunimetsissä.
Subtrooppist sademetsät muodostuvat mantereiden itäosiin, joissa läpimien merivirtojen vuoksi sataa runsaasti kesäisin. Lajimäärältään subtrooppinen sademetsä on suppeampi kuin trooppisella sademetsällä.

Savanneilla on selkeä kuiva kausi ja sadekausi kerran vuodessa. Savannit sijaitsevat trooppisten sademetsien etelä- ja pohjoispuolella.Savanneilla kasvillisuus kestää kuivien kausien ja sadekausien vaihtelun. 

Nahkealehtinen kasvillisuutta esiinyy talvisateiden alueella mantereiden länsireunoilla. Sateet ja kuivuus luovat karun elinympäristön kasveille.
Aavikoilla vuotuinen sademäärä on alle 250 mm.
Arot ovat mentereiden keskiosissa sijaitsevia puuttomia ruohostoalueita.
Tundralla maa on ikuisesti roudassa eikä siellä siksi kasva puusto.
Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät kasvavat pääosin pohoisella pallon puoliskolla. Tähän vyöhykkeeseen kuuluu mm Keski-Euroooppa ja Pohjois-Amerikan itäosat. Kasvukautta määrittävät selkeät vuodenajat ja ympärivuotinen tasainen sademäärä.
Havumetsävyöhyke eli taiga ulottuu pohjoiselle pallon puoliskolle. Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on havumetsä vyöhyke. Puut ovat havupuita ja ne ovat sopeutuneet hyvin kylmään talveen.Soistuminen on voimakasta taiga vyöhykkeellä koska vettä sataa enemmän kuin haihtuu.

Kasvillisuus vyöhykkeet

Kroatian kasvillisuusvyöhyke on lehtimetsää. Sen kasvukautta rytmittää tasainen ympärivuotinensademäärä ja vuodenajat. Tyypillisiä puita ovat tammi, vaantera, jalava ja saarni.
Kroatian yksi tärkein vientituote ovat huonekalut joita valmistetaan puista. Etenkin tammi on kysyttyä tavaraa Euroopassa.