6 kpl Vesikehä kiertää ja kuljettaa

Hydrosfääri eli vesikehä koostuu merien, mantereiden ja ilmakehän vesistä. 4 miljardia vuotta sitten maapallolle oli muodostunut meriä, järviä, jokia ja pohjavettä. 3 miljardia vuotta sitten meriin syntyi alkeellista elämää.
Yhteyttämisessä syntynyt happi reagoi vulkaaneissa toiminnassa vapautuneen vedyn kanssa muodostaen vettä. Vulkanismi on siis merkittävä veden lähde.
Makean veden osuus maapallon vesistä on vain noin 3%. Juomakelpoinen makeavesi on jakautunut epätasaisesti maapallolla. Suurin osa tästä vedestä on pohjavetenä järvissä ja joissa ja pienempi osa pintavetenä.
Pohjavesi tarkoittaa maanpinnan alle imeytynyttä, pohjavesivyöhykkeeseen kulkeutunutta vettä.
Maavedellä tarkoitetaan maaperään sitoutunutta vettä, joka on kiinnittynyt maapartikkeleihin eli maa-aineksen hiukkasiin. Vesi muodostaa maapartikkeleiden ympärille kalvomaisen rakenteen, jonka ulkopuolella on ilmaa. Tämä estää suotautumisen pohjavedeksi.

Akviferiksi sanotaan pohjavesimuodostumaa, jossa on runsaasti vapaata pohjavettä. Sadanta ja lumien sulamisesta vapautuva vesi säätelevät maa- ja pohjavesien määrää.

Veden kiertokulkua eli hydrologista kiertoa pitävät yllä Auringon säteilyenergia ja maan painovoima.Se kuvaa veden kulkua vesivarastosta toiseen sekä veden olomuodon muuttumista.

 Ilmakehässä vesivarasto on pieni mutta sen kautta kulkee paljon vettä, koska kaikki veden kiertokulussa osallisena oleva vesi kiertää ilmakehän kautta. Ilmakehässä vesihöyry tiivistyy ja muodostaa pisaroita jotka putoaa maan vetovoiman vuoksi alas sateena.
 Lämpö saa aikaan veden hahtumisen eli evaporaation mm. pintavesistä ja kasvien pinnalta.
Kasvien ja eläinten elintoiminnot vapauttavat vettä ilmakehään tätä kutsutaan transpiraatioksi.

Vedellä on maapallon lämpöoloissa kolme eri olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu

Vuorovesi tarkoittaa säännöllistä veden pinnan nousua ja laskua. Se johtuu kuun, maan ja Auringon vetovoimien yhteisvaikutuksesta sekä maan pyrimisestä akselinsa ympäri.

Kuun ollessa tietyn paikan yläpuolella se vetää valtameren vettä itseään kohti ja aiheuttaa veden pullistuman. Samanaikaisesti vesi nousee vastakkaisella maapallon puoliskolla, koska Kuun vetovoima on siellä pienimillään.

Vuoksi eli nousuvesi ja luode eli laskuvesi esiintyy kahdesti vuorokaudessa.
28 vuorokauden aikana kaksi kertaa Kuun ja Auringon vetovoimat yhdistyvät ja aiheuttavat erittäin voimakkaa nousuveden eli tulvavuoksen.
Kun Kuu on suorassa kulmassa Maahan nähden aiheutuu tavallista  matalampi nousuvesi eli vajaavuoksi.
Vuorovesi-ilmiön voimakkuus vaihtelee eri puolilla maapalloa merten eri syvyyksien ja merenpohjan muotojen vaihtelevuuden takia. Myös salmet, saare ja rantaviivat aiheuttavat kitkaa meren ja maan välille.

Nousuvesi

Valuma-alue on vedenjakajan rajaama alue. Se koostuu maa- ja vesialueesta, josta vesi poistuu yhtä isompaa uomaa eli laskujokea pitkin.
Vedenjakajat ovat valuma-alueen reunoilla olevia korkeampia maastonkohtia, jotka saavat vedet puroissa ja joissa virtaamaan eri suuntiin.
Vesistöalue muodostuu useammaasta valuma-alueesta, joiden vesi päätyy samaan laskujokeen.

Valuma-alue

Kroatiassa äkillisiä säämuutoksia saattaa aiheuttaa tulvat etenkin keväisin ja syksyisin. Sava, Kupa ja Odra joet voivat tulvia laaksoalueilla. Säätiedotuksia suositellaan seuraamaan mahdolliseen tulva-aikaan erityisesti autoilijoita ja veneilijöitä pyritään varoittamaan tulvista.