maanantai 20. lokakuuta 2014



                                      6 kpl Vesikehä kiertää ja kuljettaa

Hydrosfääri eli vesikehä koostuu merien, mantereiden ja ilmakehän vesistä. 4 miljardia vuotta sitten maapallolle oli muodostunut meriä, järviä, jokia ja pohjavettä. 3 miljardia vuotta sitten meriin syntyi alkeellista elämää.
Yhteyttämisessä syntynyt happi reagoi vulkaaneissa toiminnassa vapautuneen vedyn kanssa muodostaen vettä. Vulkanismi on siis merkittävä veden lähde.
Makean veden osuus maapallon vesistä on vain noin 3%. Juomakelpoinen makeavesi on jakautunut epätasaisesti maapallolla. Suurin osa tästä vedestä on pohjavetenä järvissä ja joissa ja pienempi osa pintavetenä.
Pohjavesi tarkoittaa maanpinnan alle imeytynyttä, pohjavesivyöhykkeeseen kulkeutunutta vettä.
Maavedellä tarkoitetaan maaperään sitoutunutta vettä, joka on kiinnittynyt maapartikkeleihin eli maa-aineksen hiukkasiin. Vesi muodostaa maapartikkeleiden ympärille kalvomaisen rakenteen, jonka ulkopuolella on ilmaa. Tämä estää suotautumisen pohjavedeksi.

Akviferiksi sanotaan pohjavesimuodostumaa, jossa on runsaasti vapaata pohjavettä. Sadanta ja lumien sulamisesta vapautuva vesi säätelevät maa- ja pohjavesien määrää.

Veden kiertokulkua eli hydrologista kiertoa pitävät yllä Auringon säteilyenergia ja maan painovoima.Se kuvaa veden kulkua vesivarastosta toiseen sekä veden olomuodon muuttumista.

 Ilmakehässä vesivarasto on pieni mutta sen kautta kulkee paljon vettä, koska kaikki veden kiertokulussa osallisena oleva vesi kiertää ilmakehän kautta. Ilmakehässä vesihöyry tiivistyy ja muodostaa pisaroita jotka putoaa maan vetovoiman vuoksi alas sateena.
 Lämpö saa aikaan veden hahtumisen eli evaporaation mm. pintavesistä ja kasvien pinnalta.
Kasvien ja eläinten elintoiminnot vapauttavat vettä ilmakehään tätä kutsutaan transpiraatioksi.

Vedellä on maapallon lämpöoloissa kolme eri olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu






Vuorovesi tarkoittaa säännöllistä veden pinnan nousua ja laskua. Se johtuu kuun, maan ja Auringon vetovoimien yhteisvaikutuksesta sekä maan pyrimisestä akselinsa ympäri.

Kuun ollessa tietyn paikan yläpuolella se vetää valtameren vettä itseään kohti ja aiheuttaa veden pullistuman. Samanaikaisesti vesi nousee vastakkaisella maapallon puoliskolla, koska Kuun vetovoima on siellä pienimillään.

Vuoksi eli nousuvesi ja luode eli laskuvesi esiintyy kahdesti vuorokaudessa.
28 vuorokauden aikana kaksi kertaa Kuun ja Auringon vetovoimat yhdistyvät ja aiheuttavat erittäin voimakkaa nousuveden eli tulvavuoksen.
Kun Kuu on suorassa kulmassa Maahan nähden aiheutuu tavallista  matalampi nousuvesi eli vajaavuoksi.
Vuorovesi-ilmiön voimakkuus vaihtelee eri puolilla maapalloa merten eri syvyyksien ja merenpohjan muotojen vaihtelevuuden takia. Myös salmet, saare ja rantaviivat aiheuttavat kitkaa meren ja maan välille.

Nousuvesi




Valuma-alue on vedenjakajan rajaama alue. Se koostuu maa- ja vesialueesta, josta vesi poistuu yhtä isompaa uomaa eli laskujokea pitkin.
Vedenjakajat ovat valuma-alueen reunoilla olevia korkeampia maastonkohtia, jotka saavat vedet puroissa ja joissa virtaamaan eri suuntiin.
Vesistöalue muodostuu useammaasta valuma-alueesta, joiden vesi päätyy samaan laskujokeen.

Valuma-alue




Kroatiassa äkillisiä säämuutoksia saattaa aiheuttaa tulvat etenkin keväisin ja syksyisin. Sava, Kupa ja Odra joet voivat tulvia laaksoalueilla. Säätiedotuksia suositellaan seuraamaan mahdolliseen tulva-aikaan erityisesti autoilijoita ja veneilijöitä pyritään varoittamaan tulvista.






                                                           


                                            5kpl Tuulet tyyntä myrskyn edellä

Tuulen energia on peräsin auringosta ja se on ilman liikettä. Auringon lämpö jakautuu epätasaisesti maanpinnalle, minkä vuoksi lämpötilassa ja ilmapaineessa on eroja. Tuulet tasoittavat näitä eroja.

Aurinko lämmittää maanpintaa. Lämmin ilma laajenee ja muuttuu kevyemmäksi, jolloin se kohoaa ylöspäin. Tätä ilmiötä kutsutaan konvektioksi.
Matalapaine muodostuu, kun ilmanpaine laskee ja ilma kohoaa.
Kun ilma laskeutuu suuria määriä, ilmanpaine kohoaa ja alueelle muodostuu korkeapaine.

Tuuli syntyy kun ilmanpaine erot pyrkii tasoittumaan, silloin ilma virtaa korkeapaineesta matalapaineen alueelle.


Kun lämpimät ja kylmät ilmamassat kohtaavat, kylmä ilma pakottaa lämpimän ilman kohoamaan. Tämä ilmiö saa aikaan polaririntaman matalapainealueiden kehittymisen. Tällä alueella syntyy kaikkina vuodenaikoina sykloneja eli liikkuvia matalapaineita.

Auringon zeniittiasema liikkuu pohjoisen kesällä kohti pohjoista Kravun kääntöpiirille ja pohjoisen talvella kohti etelää Kauriin kääntöpiirille.
Myrskyt syntyy voimakkaan matalapaineen yhteydessä. Säätila määritellään myrskyksi kun tuulennopeus ylittää 21m/s
Tornadot ovat voimakkaita, pyörteisiä ja suppilomaisia myrskytuulia. Ne muodostuvat yleensä ukkospilvien yhteydessä.































Monsuunituulet ovat vuodenaikaistuulia eli alueellisia tuulia joilla voi olla suuri vaikutus ilmastoon.
Paikallistuulet ovat lyhytkestoisia ja pienalaisia.
Suihkuvirtaukset eli jetvirtaukset ovat troposfäärin yläosan voimakkaita tuulia.


Bora on voimakas valumatuuli, joka alkaa yleensä yhtäkkiä. Se syntyy ilman jäähtyessä  ja sen takia korkealla vuorilla. Tihentynyt ilma valuu vuorenrinnettä alas, hakeutuu alas ja purkautuu kovana tuulena etenkin solamaisten laaksojen kohdalla. Bora on voimakasta Kroatian rajojen risteysalueella. Kroatiassa joudutaan joskus sulkemaan siltoja Boran voimakkuuden takia.








<


keskiviikko 8. lokakuuta 2014

                                     
                               4kpl Ilmakehä suojaa ja suodattaa

Atmosfääri eli ilmakehä koostuu eri kerroksista, jotka ympäröi maapalloa. Maan vetovoima estää ilmakehän kaasuja karkaamasta avaruuteen. Ilma on kaasuseos joka sisältää 78% typpeä, 21% happea alle 1% argonia ja 0,04  hiilidioksidia. Ilmakehässä on lisäksi vesihöyryä ja kiinteitä aineita, kuten tuhkaa, suolakiteitä ja aerosoleja.

Ilmakehä jaetaan kahteen kerrokseen homosfääriin ja heterosfääriin kaasujen tiheyden mukaan.
Homosfääri on ilmakehän alaosa noin 100 km maanpinnalta. Sen kaasukoostumus on tasalaatuista ja sekoittunutta. Ylöspäin mentäessä ilmanpaine pienenee, koska kaasumolekyylit ovat harvemmassa ja niiden välinen liike on vähäisempää.
Heterosfääriksi kutsutaan ilmakehän yläosaa noin 100 km korkeudelta ylöspäin. Siellä kaasut ovat kerrostuneet oman molekyylipainonsa mukaan siten että alempana esiintyy raskaita typpi ja happimolekyylejä ja ylempänä kevyempiä kaasuja kuten vetyä ja heliumia.

Ilmakehän alin kerros on troposfääri se ulottuu päiväntasaajalla n.16 km korkeuteen ja navoilla 8 kilometrin korkeuteen. Troposfääri kerroksessa esiintyy lähes kaikki sääilmiöt.

Tropopaussissa eli troposfäärin yläosassa ilma saavuttaa tason , jolla viileneminen ja kohoaminen lakkaa.
Stratosfäärissä sijaitsee voimakkaasti ultravioletti säteilyä imevä otsonikerros. Se päättyy stratopaussiin noin 48 kilometrin korkeudessa. Tässä kerroksessa lämpötila pysyy tasaisena noin 20 km asti minkä yläpuolella se nousee ultraviolettisäteilyn absorboitumisen vuoksi lähes nollaa. Maan stratosfääri mahdollistaa elämän säilymisen sillä se sitoo haitallista ultravioletti säteilyä.

 Mesosfääri sijaitsee stratosfäärin yläpuolella . Mesopaussi sijaitsee 80-90 kilometrin korkeudessa. Sen lämpötila on -100 astetta. Mesosfääri absorboi vähän auringon säteilemään energiaa.
Termosfääri on ilmakehän ylin kerros. Sen lämpötila on suurimmaksi osaksi peräisin Auringon lyhytaaltoisesta säteilystä. Termosfäärin alaosaa kutsutaan ionosfääriksi.



Kasvihuoneilmiö Maan ilmakehä estää maan lämpösäteilyä karkaamasta suoraan avaruuteen. ja toimii eristävänä kerroksena, joka päästää Auringosta tulevan säteilyn maan pinnalle. Ilman tätä ilmiötä maapallolla ei voisi elää. Kasvihuonekaasuja ovat mm. vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani.


Otsoni on helposti reagoiva molekyyli. Molekyylit absorboivat ultraviolettisäteilyn lyhimpiä ja vaarallisimpia aallonpituuksia, jotka voi vahingoittaa eläviä soluja.



Valaiseva yöpilvi tomun aiheuttamia jääkiteistä muodostuneita pilviä, jotka heijastaa auringon valoa.
Helmiäspilvi esiintyy vain talviaikaan pohjoisella pallonpuoliskolla. Se syyntyy, kun vuoriston yli puhaltaa voimakas ilmavirtaus ja ilmakehän lämpötila on pilvien esiintymiskorkeudella poikkeuksellisen alhainen.
Helmiäispilvi


Valaisevat yöpilvet

maanantai 6. lokakuuta 2014



                                                           
                              

                                                   3kpl Maa pyörii radallaan


 Maailmassa on 24 eri aikavyöhykettä tämä johtuu siitä että Aurinko paistaa ainoastaan  toisselle puolelle maapalloa mikä erottaa siten yön ja päivän. Nollapituuspiiri  kulkee Greenwichin observatorion läpi. Vuorokausi kestää 24h. 








Kroatia sijaitsee +1 aikavyöhykkeellä. Kroatian ilmasto vaihtelee alueittain jonkin verran mutta ilmasto on pääosin lauhkeaa. Mantereinen ilmasto on pohjoisessa sekä idässä mikä tarkoittaa että talvet ovat kylmiä ja kesät lämpimiä. Talvella puhaltaa vuorilta tuleva kylmä ja puuskainen valumatuuli bora.  Korkeilla alueilla lumipeite viipyy yllättävän pitkään kevääseen. Keskilämpötila talvella on -4,2 astetta ja kesällä 28 astetta. Rannikolla vallitsee välimeren-ilmasto. Talvet ovat runsassateisia ja kesällä on usein ukkoskuuroja. Keski lämpötila talvella on 6,5 astetta ja kesällä 29 astetta.jolloin aurinko ei nouse 

       Keskimääräinen vähimmäis ja enimmäismäärä
lämpötila kuukaudessa


 Kaamos on ajanjakso jolloin Aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle pohjoisen ja eteläisen napapiirin ja navan välisellä alueella.